Työhön auttaminen tuo iloa Minnalle

”Saan sitä enemmän iloa, mitä kauemmin joku on ollut työttömänä ja löytää sitten työn meidän palveluidemme kautta”, kertoo Minna Pirhonen, Lahden seudun työllisyyden kuntakokeilussa työskentelevä työllisyys- ja yrityskoordinaattori. Minnaa ilahduttaa aina sekin, kun uusi työnantaja kertoo, että ei olisi palkannut työntekijää pelkän CV:n perusteella, mutta tutustuttuaan tähän alkaa ihmetellä, missä tällaista osaajaa on aiemmin piiloteltu.

”Kun autamme työnhakijoita työllistymään, lähdemme aina siitä, mitkä ovat työnhakijan vahvuudet ja osaaminen, ei siitä, mitä hän ei ehkä pysty tekemään”, Minna toteaa. Se puolestaan harmittaa Minnaa, jos työpaikkaan olisi tarjolla juuri oikeanlainen työntekijä, mutta rohkeus rekrytoida jää puuttumaan syystä tai toisesta, vaikka alalla olisi työvoimapulaakin.

Julkiset työvoimapalvelut siirtymässä kunnille

Minna Pirhosen kommentit osoittavat hyvin, miksi kuntien halutaan hoitavan jatkossa julkisia työvoimapalveluita. Ne ilmentävät muutoksen tavoitetta: päästä lähemmäksi työnhakijoita, ymmärtää syvemmin paikallisten yritysten tarpeita sekä pystyä paremmin tukemaan koko alueen elinvoimaisuutta.

Julkisia työvoimapalveluita ovat esimerkiksi työnhakupalvelut työttömille, työvoimapalvelut yrityksille, työvoimakoulutus ja palkkatuki. Näistä palveluista on toistaiseksi vastannut valtio TE-toimistojen kautta. Marinin hallituksen aikana polkaistiin käyntiin uudistus, jossa julkiset työvoimapalvelut siirretään kuntiin tai useammasta kunnasta muodostuville yhteistoiminta-alueille. Uudistusprosessin tärkeä etappi on 1.1.2025, jolloin kapula siirtyy TE-toimistoilta kunnille. Valtion rooliksi jää jatkossa rahoitusvastuiden lisäksi toiminnan ohjaaminen. Kunnille tulee taloudellinen porkkana, koska ne säästävät kustannuksiaan sitä enemmän, mitä nopeammin työttömät työnhakijat saavat töitä.

Jotkin kunnat ja yhteistoiminta-alueet pääsivät aloittamaan mallin kokeilemisen vuonna 2021. Näissä niin kutsutuissa kuntakokeiluissa osa työnhakijoista siirtyi TE-toimistoilta kunnan vastuulle tiettyjen kriteerien täyttyessä. Minnan työpaikka kuuluu näihin kuntakokeiluihin. Erilliset kuntakokeilut päättyvät tämän vuoden lopussa, kun koko maassa siirrytään uuteen julkisten työvoimapalveluiden malliin.

Miten yritykset voivat hyötyä kunnan työvoimapalveluista?

Minna Pirhonen kertoo, että tieto Lahden seudun työvoimapalveluiden tarjonnasta leviää pikkuhiljaa alueen yrityksille etupäässä puskaradion kautta.

Minna ja hänen kollegansa tarjoavat työllistämistä harkitseville työnantajille maksuttomia neuvonta- ja asiantuntijapalveluita. Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi neuvoja siitä, millaisia rekrytoinnin taloudellisia tukia on saatavissa ja miten niitä haetaan. Lisäksi työvoimapalvelut järjestävät vaikkapa rekrytointitapahtumia, joissa työnantajat ja työtä etsivät voivat löytää toisensa, sekä etsivät työnantajien tarpeisiin sopivia työntekijäkandidaatteja.

Lahden kuntakokeilussa toimintatapana on työttömän työnhakijan ja hänelle nimetyn omavalmentajan välinen henkilökohtainen yhteydenpito. Sen ansiosta kunnan työvoimaviranomaisille kertyy yksityiskohtaista tietoa työnhakijoiden vahvuuksista, osaamisesta ja täsmätyökyvystä. Niinpä he pystyvät tarjoamaan yrityksille mittatilaustyönä valittuja työntekijöitä.

Minna Pirhosen mukaan kunnan työvoimapalveluista hyötyvät eniten pienet ja keskisuuret yritykset, joilla itsellään ei välttämättä ole tietoa erilaisista tuki- ja palvelumuodoista tai resursseja järjestää rekrytointikampanjoita. Yksittäisen yrityksen on esimerkiksi työlästä hankkia tiedot kaikista tuista, niiden ehdoista ja niiden hakemisesta. Työvoimapalveluiden asiantuntijat voivat auttaa tässä. Lisäksi he seuraavat virkansa puolesta tukimuotojen ja määrärahojen muutoksia.

Poliittiset päättäjät uskovat siihen, että vuodenvaihteessa voimaan tuleva työvoimapalveluiden järjestämisvastuun siirtyminen kunnille edistää työllisyyttä. Lahdessa ei ole mitään syytä olla toista mieltä.