Tietotekniikka-ala olisi halunnut päästä eroon lauantailomista

Lomaviikkojen lauantait ovat ongelmallisia viisipäiväisen työviikon työpaikoilla. Erityisen hankalia ne ovat kansainvälisten yritysten Suomen maaorganisaatioissa. Tällaisessa organisaatiossa vaatii aina selittämistä, että 30 vuosilomapäivää ei tarkoita kuutta lomaviikkoa vuodessa. Lisäksi kirjanpito pidetyistä lomapäivistä tarkoittaa usein manuaalista työtä, koska automaattinen lomasaldojen seuranta ei kansainvälisissä järjestelmissä onnistu.

Vaikka jäljellä olevien lomapäivien määrä olisi näkyvillä palkkalaskelmassa tai HR-järjestelmässä, harva työntekijä osaa silti laskea, montako työpäivänä pidettävää lomapäivää voi vielä käyttää ja minkä verran päivistä lasketaan lauantailomapäiviksi. Jos esimies ei ole Suomessa eikä tunne Suomen vuosilomakäytäntöjä, hänestä ei ole apua tilanteessa. Helposti käy niin, että työntekijä sopii esimiehensä kanssa enemmän lomaa kuin mitä hänelle on kertynyt. Ylimääräisten vapaapäivien korvaaminen jälkikäteen on aina vähän kitkerää.

Tietotekniikka-ala kustannusneutraalia muuntomallia hakemassa

Vuosilomalaissa lauantait lasketaan lomapäiviksi. Laki ei kuitenkaan ota kantaa siihen, miten lauantait pitäisi laskea, jos lomaa pidetään viikkoa lyhyempinä jaksoina. Monet työntekijät pitävät mielellään 12 päivää ylittävän osan kesälomastaan yksittäisinä päivinä tai muutaman päivän jaksoina, jos se yrityksessä sallitaan. Erityisesti kansainvälisissä yrityksissä tällaiset lyhyemmät lomajaksot ovat usein yrityksenkin etu, koska työ ei välttämättä vähene kesäkautena ja vaativaan asiantuntijatyöhön harvoin palkataan kesälomasijaisia.

Tietotekniikan palvelualan TES-sopijaosapuolena olevat yhdistykset ryhtyivät alkuvuonna 2023 päättyneen TES-kierroksen jälkeen suunnittelemaan vuosilomalain rinnalle ohjeistusta siitä, miten kuusipäiväiset lomaviikot voitaisiin muuntaa viisipäiväisiksi erityisten muuntotaulukoiden avulla niin, että työnantajan kustannukset eivät nouse ja työntekijät eivät menetä lomaetuuksiaan. Keskustelin aiheesta Minna Anttosen kanssa. Minna toimii YTN tietoalan pääneuvottelijana ja osallistui ohjeistuksen suunnittelutyöhön.

Minna kertoi, että muuntotaulukoiden mallina käytettiin muutamaa Hyvinvointiala Hali ry:n sopimissa työehtosopimuksissa käytössä olevia vastaavia taulukoita.

Syksyllä 2023 TES-työryhmä päätti pyytää työ- ja elinkeinoministeriön alaiselta työneuvostolta lausunnon muuntotaulukoiden mukaisesta lomapäivien laskemisesta.

Työneuvoston aiemmat lomapäiväpohdinnat

Työneuvosto oli pohtinut lauantaiden laskemista lomapäiviksi jo aiemmin, sekä vuonna 2017 että vuonna 2022.

Vuonna 2017 neuvosto pohti sitä, voiko työnantaja direktio-oikeudellaan määrätä lauantain lomapäiväksi, kun kyseessä on lyhyt lomajakso. Ongelmallinen vuosilomalain kohta on lain 24 §:n ensimmäisen momentin toinen virke, jonka mukaan enintään kolmen päivän mittainen lomajakso ei saa ilman työntekijän suostumusta sisältää työvuoroluettelon mukaista vapaapäivää. Tämä tarkoittaa käytännössä, että työntekijän pitää olla hyväksynyt, että lauantai lasketaan lomapäiväksi silloin, kun lomajaksolle tulisi lauantai mukaan luettuna pituutta 1-3 päivää. Vuosilomalain virke on päätynyt vuosilomalakiin vuonna 1973. Sitä on perusteltu lakiin liittyvässä hallituksen esityksessä niin, että vapaapäivän sisältyminen näin lyhyeen lomajaksoon ei ole kohtuullista eikä vastaa vuosilomalain tarkoitusperiä.

Työneuvoston vuoden 2017 lausunnossa kerrotaan oikeusoppineiden näkemyksistä, joiden mukaan työnantaja voisi antaa lomaa myös lyhyinä jaksoina, kunhan samalla on mahdollista määrätä aina tiettyä lomapäivien määrää kohti myös yksi lauantai lomapäiväksi. TES-työryhmä tulkitsi tämän lausunnon puoltavan ns. laskennallista lauantaita, jossa lomalauantait voidaan laskea mukaan myös lyhyissä lomajaksoissa. Se, että lomapäivien kokonaismäärä ei riipu pidettävien jaksojen pituudesta ja ajankohdasta, onkin tärkeää työntekijöiden tasavertaisen kohtelun kannalta. Olisi epäoikeudenmukaista, jos lomapäiviä sopivasti eri viikoille ripottelevat työntekijät voisivat pitää enemmän lomaa kuin ne, jotka pitävät syystä tai toisesta neljän viikon yhtenäisen kesäloman.

Vuonna 2022 työneuvosto pohti SAK:n pyynnöstä loman alkamista työntekijän työvuoroluettelon mukaisena vapaapäivänä ja tiettyä työaikamuotoa käytettäessä. Pohdinnassa päädyttiin samansuuntaiseen lopputulokseen: oleellista on se, että lomapäivien määrä ei riipu siitä, millainen työaikamalli on käytössä sekä minä viikonpäivänä lomajaksot alkavat ja päättyvät.

Työneuvoston lausunto muuntotaulukoista

Työneuvosto antoi maaliskuussa 2024 lausunnon Akavan ja EK:n nimissä esitetystä TES-työryhmän muuntotaulukkomallista. Työneuvosto kiinnitti lausunnossaan huomiota siihen, että muuntotaulukot eivät huomioineet täysin tilanteita, joissa perjantai ja lauantai ovat molemmat lakisääteisiä vapaapäiviä. Tällaisia viikkoja ovat pääsiäisviikko ja juhannusviikko joka vuosi. Lisäksi joulun aikaan pyhäpäivät osuvat joinakin vuosina perjantaiksi ja lauantaiksi.

Jos vuosilomat lasketaan kuusipäiväisinä viikkoina lauantait mukaan lukien, loman pitäminen tällaisena viikkona kuluttaa 4 lomapäivää ja säästöön jää 2 lomapäivää. Muuntotaulukkomallissa lomaa kuluisi 4 päivää, mutta säästöön jää vain 1 lomapäivä, koska malli ei huomioi erikseen näiden lauantaiden erityisasemaa. Näin ollen malli voisi johtaa  työntekijän lomapäivien kokonaismäärän vähenemiseen, mikä olisi vuosilomalain vastaista.

5+1-malli edellyttää työntekijän suostumusta

Itse olen suosinut mallia, jossa joka viidennen työpäivänä pidetyn loman jälkeen lasketaan mukaan yksi lauantai. Täksi lauantaiksi katsotaan sen viikon lauantai, jonka aikana viides lomapäivä pidetään. Jos kyseinen lauantai on lakisääteinen vapaapäivä, sitä ei lasketa lomapäiväksi. Tässä mallissa lomapäivien määrä ei vähene eikä lisäänny loman sijoittelun vuoksi.

Pitää kuitenkin ottaa huomioon, että työneuvostonkin vuonna 2017 pohdiskelema vuosilomalain 24 §:n ensimmäisen momentin toinen virke vähän typistää työnantajan oikeutta määrätä vuosiloman ajankohta, koska lyhyissä lomajaksoissa työntekijöiltä tarvitaan suostumus lauantaiden laskemiseen lomapäiviksi. Käytännössä työpaikalla pitää siis olla selkeästi sovittuna malli siitä, että lauantait lasketaan lomapäiviksi tällä 5+1-menetelmällä. Sopiminen ja suostumus voivat esimerkiksi tarkoittaa, että malliin tai sisäisiin lomaohjeistuksiin viitataan työsopimuksessa tai työntekijät ovat muulla tavoin selkeästi hyväksyneet tällaisen käytännön. Työneuvoston mukaan pelkästään intranetissa julkaistu tieto ei täytä hiljaisen sopimisen määritelmää, vaan suostumuksen pitäisi olla selkeämpi.

Ongelma on ja pysyy – toistaiseksi

Minna Anttosen tiedon mukaan joissakin yrityksissä saatetaan merkitään heti lomavuoden alussa 5 lauantaita lomapäiviksi ja käsitellä sen jälkeen vain maanantaista perjantaihin sijoittuvia lomapäiviä.  Jotkin yritykset ovat ottaneet TES-työryhmän hankkeessa suunnitellut muuntotaulukot jo käyttöön. Joissakin yrityksissä on muunlaisia käytäntöjä lauantaiden laskemiseen lomapäiviksi. Mikään helpoista ja suoraviivaisista tavoista ei todennäköisesti ole täysin lain ja työneuvoston kannanottojen mukainen. Joissakin yrityksissä työntekijät saavat pitää 30 työpäivää lomaa eikä lauantaipäiviä laskeskella. Tämä malli on sinänsä mukava, mutta ei kustannusneutraali työnantajalle.

Tietotekniikan palvelualan TES-työryhmä ei tällä hetkellä näe mahdollisuuksia jatkaa muuntotaulukoihin perustuvan ohjeistuksen suunnittelua. Toivottavasti lainsäätäjät ottavat joskus työn alle vuosilomalain uudistamisen niin, että lähtökohtana on viisipäiväinen työviikko, ainakin niillä aloilla, joissa työtä tehdään maanantaista perjantaihin. Se voisi olla yksi pikkuriikkinen osa yleistä työn tuottavuuden kasvua, kun ylimääräinen säätäminen lauantaiden kanssa vähenisi.